Silloin kun perunkirjoitus tulee ajankohtaiseksi elämässä, omaisella on yleensä mielessä monta eri asiaa, jotka tulisi hoitaa. Tästä johtuen perunkirjoitus prosessina saattaa tuntua vaikealta, jopa ylitsepääsemättömältä.

Tässä kirjoituksessa käydään läpi perunkirjoitusprosessi vaihe kerrallaan niin, että asioiden hoitaminen olisi mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa. Tarkoituksena on myös, että tätä tekstiä hyväksikäyttämällä omainen pystyy hoitamaan perunkirjoitukseen liittyvät tarpeelliset toimenpiteet vaivattomasti aina perintöverotuspäätökseen asti.

Pesän ilmoittaja

Omaisen kuolema saattaa olla hyvinkin lamauttava, mutta siitä huolimatta kuolinpesän hoidon kannalta on tärkeää, että kuolinpesän selvittäminen aloitetaan mahdollisimman pian kuoleman jälkeen. Tässä tietenkin omat rajat huomioon ottaen. 

Omaisten tulisi ennen kaikkea päättää, kuka toimii niin sanottuna kuolinpesän ilmoittajana. Kyseessä on sellainen henkilö, joka perintökaaren mukaan tuntee parhaiten kuolinpesän tilan. Pesän ilmoittajana toimii pääsääntöisesti yksi rintaperillisistä, perittävän elinaikainen asioidenhoitaja (edunvalvoja) tai joku muu henkilö, joka tuntee pesän tilan asianmukaisella tavalla. 

Pesän osakkaat

Kun pesän ilmoittaja on  valittu, tulisi seuraavaksi selvittää, ketkä kaikki ovat kuolinpesän osakkaita.  

Pääsääntöisesti pesän osakkaat ovat tiedossa jo ennestään, mutta perukirja edellyttää vainajan virkatodistusten/sukuselvitysten tilaamista. 

Kyseisten todistusten avulla pystytään varmentumaan siitä, kuka on kuolinpesän osakas. 

Mikäli vainaja kuului koko elämänsä aikana Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, tilataan sukuselvitykset seurakunnan omasta keskusrekisteristä osoitteesta: https://evl.fi/tietoa-kirkosta/tilaa-virkatodistus.

Mikäli vainaja kuului alkuelämänsä Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta sittemmin erosi kirkosta, tulee sukuselvitykset tilata sekä seurakunnan omasta keskusrekisteristä  että Digi- ja väestöntietorekisteristä osoitteesta: https://dvv.fi/sukuselvitys.

Virkatodistukset saapuvat pääsääntöisesti seurakunnasta noin neljän viikon päästä tilaamisesta. On kuitenkin huomioitava, että todistuksen valmistumiseen saattaa kulua pidempikin aika. Pahimpina ruuhka-aikoina virkatodistusten saamiseen on saattanut kulua jopa neljä kuukautta. 

Digi- ja väestöntietovirastosta tilattujen sukuselvitysten saapumiseen menee noin neljä viikkoa. 

Avioliitto tai entiset avioliitot

Perukirjan ja perunkirjoitusprosessin kannalta olennaista on tietää, oliko perittävä naimisissa kuollessaan, oliko perittävällä entisiä puolisoita ja jos oli, niin onko ositus entisten puolisoiden välillä tehty. 

Mikäli perittävä oli ollut koko elämänsä aikana naimisissa vain yhden henkilön kanssa, ja heidän avioliittonsa päättyi perittävän kuolemaan, on leski kuolinpesän osakas. Tästä syystä tämä tieto on hyvä tietää jo prosessin alkuvaiheessa. 

Huomionarvoista on se, että jos henkilö on ollut elämänsä aikana avioliitossa ja on eronnut jostain syystä, eikä osapuolten välillä ole tehty ositusta, on entinen puoliso erosta huolimatta kuolinpesän osakas. Jos ositus on tehty asianmukaisella tavalla, ei entinen puoliso ole pesän osakas. 

Perukirjaa tehtäessä huomioon tulee kiinnittää myös siihen, onko nyt perittävän henkilön avioliitto  päättynyt aikoinaan puolison kuolemaan. Jos näin on, eikä kuoleman jälkeen ole tehty ositusta, on ensin kuolleen puolison kuolinpesän nyt jälkeen kuolleen puolison kuolinpesän osakas. 

Avioliittotiedot näkyvät sekä virkatodistuksessa  että sukuselvityksessä. 

Testamentti 

Seuraavaksi tulisi selvittää, oliko perittävä tehnyt testamenttia. Tämä on tärkeää selvittää hyvissä ajoissa, sillä testamentti tulee antaa tiedoksi kuolinpesän osakkaille, ja heidän tulee myös päättää hyväksyvätkö vai moittivatko he testamentin. 

Testamentin tiedoksi antaminen on olennaista, sillä ilman sitä testamenttia ei voida laittaa täytäntöön. Toisin sanoen mitä aikaisemmin testamentti tiedoksi annetaan, sitä nopeammin se voidaan laittaa täytäntöön.

Ennakkoperintö

 Koska perinnönjättäjän kuoleman jälkeen ennakkoperintö otetaan huomioon perinnönjaossa ja perintöverotuksessa, on myös ehdottoman tärkeää, että selvitetään se, oliko perittävä antanut elin aikansa ennakkoperintöä.

Yleensä kyseinen ennakkoperintö on helposti selvitettävissä, sillä ennakkoperintönä saadusta lahjasta pitää tehdä lahjaveroilmoitus. 

Kuoleman johdosta maksetut vakuutuskorvaukset

Perintö- ja lahjaverolain mukaan perintöveroa on suoritettava myös perittävän kuoleman johdosta kuolinpesälle tai edunsaajalle maksettavasta henkilövakuutuksen nojalla saadusta vakuutuskorvauksesta sekä vastaavissa olosuhteissa maksetusta vakuutuskorvaukseen verrattavasta taloudellisesta tuesta, jonka valtio, kunta tai muu julkisoikeudellinen yhteisö tai eläkelaitos suorittaa.

Näin ollen on siis tärkeää selvittää, onko perittävällä ollut kuoleman johdosta maksettuja vakuutuskorvauksia. Näitä voivat olla muun muassa perittävän entisen työnantajan tarjoama vakuutus, vakuutusyhtiöiden tarjoamat vakuutukset tai muut näihin verrattavat vakuutukset.  

Pesän ilmoittajana asian suhteen ei kannata ottaa isompaa stressiä, sillä mikäli perittävällä oli otettuna vakuutuksia, ilmoittavat pankit asiasta kuolinpesään osoitteeseen lähetetyllä kirjeellä. 

Pesän osakkaiden kutsuminen perunkirjoitukseen

Yleensä pesän osakkaiden kutsuminen perunkirjoitustilaisuuteen on yksi prosessin viimeisimmistä asioista, mutta asialle tulee jakaa ajatusta jo prosessin alkupäässä, varsinkin jos on tiedossa, että kuolinpesän osakkaisiin kuuluu henkilöitä, jotka asuvat ulkomailla. Tässä tapauksessa kutsut on hyvä saada liikkeelle prosessin alkupäässä. 

On korostettava, että perunkirjoitustilaisuuteen ei ole pakko osallistua, mutta kaikki pesän osakkaat on siitä huolimatta kutsuttava paikalle hyvissä ajoin. 

Perittävän omaisuus:

Perukirja on vainajan viimeinen veroilmoitus ja omaisuusluettelo, joten omaisuuden selvittäminen on keskeinen asia perunkirjoitusprosessin kannalta. 

Yksinkertaisesti voidaan todeta, että perukirjaan tulee merkitä kaikki vainajan irtain ja kiinteä -omaisuus. Pelkästään edellä mainittu lause saattaa herättää kuolinpesän asioita hoitavassa henkilössä ahdistusta. Ei hätää: irtainta omaisuutta ei tarvitse merkitä artikkeli artikkelilta tai lusikka lusikalta. Perukirjaan merkitään sellainen irtain omaisuus, joka ylittää verotettavan arvon. Irtaimen omaisuuden osalta verovapaa osuus on 4 000 euroa. 

Seuraavaksi luetteloimme omaisuutta, jotka tulee ilmoittaa perukirjassa:

Pankkitalletukset korkoineen per kuolinpäivä: 

• Vainajan pankkitilien kuolinpäivän saldot (toimitetaan pääsääntöisesti pankista vainajan osoitteeseen)
• Tiliotteet kuolinpäivästä aina perunkirjoitustilaisuuteen asti

• Käteisvarat

• Jäsentilit

- Tieto siitä, kuuluiko esimerkiksi S-ryhmän asiakasomistajiin tai onko OP:n jäsentiliä

Arvopaperit

• Osakesijoitukset
• Rahastot
• Kapitaalisopimukset
• Muut näihin verrattavat

Kiinteä omaisuus

• Kiinteistöt / tilat /tontit
• Metsäomistukset
• Omakotitalokiinteistöt
• Maatilakiinteistöt

Asunto-osakkeet

Omistusoikeusasunto

Irtainomaisuus

• Ajoneuvot
• Veneet
• Perämoottorit
• Arvokkaat irtaimen esineet, kuten korut, kellot ja musiikkilaitteet
• Aseet

Omistusosuus listaamattomasta osakeyhtiöstä

Muut saatavat

• Voimassa sellaiset velat, jotka perittävä on itse lainannut

Osuus jakamattomasta kuolinpesästä

• Mikäli perittävä on kuollessaan ollut sellaisen kuolinpesän osakas, mitä ei ole jaettu, tulee perittävän osuus kuolinpesästä merkitä perukirjaan. 

Edellä mainittu listaus on yleistys siitä, mitä kaikkea omaisuutta kuolinpesällä voi olla omistuksessa, mutta lähtökohtana on se, että kaikki perittävän omaisuus tulee merkitä perukirjaan. Mikäli olet epävarma siitä, tarvitseeko jotain omaisuutta merkitä, suosittelemme olemaan yhteydessä toimeksiannon saaneeseen asiantuntijaan. 

Perittävän velat

Varallisuuden lisäksi tulee selvitettäväksi, oliko vainajalla velkoja kuollessaan. 

Henkilön kuollessa hänen velkasuhteensa eivät lakkaa olemasta, vaan niistä tulee kuolinpesän velkoja. Kuolinpesän osakkaat eivät siis vastaa veloista henkilökohtaisesti. 

Velkojen merkitseminen perukirjaan on olennaista, sillä perukirjaan tulee saada tieto siitä, mikä kuolinpesän omaisuustilanne on velkojen ja poistojen jälkeen. 

Tyypillisiä perukirjaan merkittäviä vainajan velkoja ovat esimerkiksi:

• Puhelinlaskut
• Sähkölaskut
• Sairaanhoidosta ja kotihoidosta aiheutuneet kulut
• Pankkilaina
• Verovelat
• Asunnonvuokra
• Asuntovastike kuolin kuukaudelta

Laskuja yleensä lähetetään perittävän kuoleman jälkeen sellaisista palveluista, joita perittävä käytti vielä eläessään. Laskut yleensä toimitetaan kuolinpesän osoitteeseen. Mikäli kuolinpesässä on reilusti rahavaroja, joilla maksaa laskut, voi pesän ilmoittaja tai toimeksiannon saanut henkilö lähettää laskut pankkiin maksettavaksi. Jos taas pankkitilillä on rajallinen määrä rahavaroja, tulee laskun lähettäjälle ilmoittaa asiasta. Näin säästytään siltä, että kyseisestä laskusta lähetetään useampi perintälasku, josta taas aiheutuu kuolinpesälle lisäkustannuksia. Kun perukirja valmistuu, tulee perukirja lähettää velkojalle todisteeksi pesän varattomuudesta. 

Kuolinpesän asioita hoitavan tulee huomioida, että kuolinpesän asioiden hoitamiseen menevät kohtuulliset kustannukset ovat etusijalla vainajan elin aikana tehtyihin velkoihin nähden. Tällaisia velkoja on hautauslaskut, seurakunnan hautauksesta aiheutuneet laskuta ja perukirjalasku. 

Pesän poistot

Pesän poistoiksi kutsutaan niitä velkoja, jotka ovat aiheutuneet perittävän kuoleman jälkeen, ja yksinomaan kuolinpesän hoidollisista syistä. 

Velkojen ja poistojen erottelu perukirjassa ei ole pakollista, mutta järjestelmällisen kokonaisuuden saavuttamiseksi, se on suositeltavaa. 

Tyypillisiä poistoja ovat: 

• Hautaamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset (hautakivi, muistotilaisuus ja kuolinilmoituskustannukset)

• Perunkirjoituksesta aiheutuneet kustannukset

 

Vähennyskelvottomia  sen sijaa perintöverotuksessa on muun muassa: 

• Perunkirjoituksen jälkeiset kulut, jotka syntyvät pesän jakokuntoon saattamisesta
• Hautajaisiin tai perunkirjoitukseen liittyvät ansionmenetykset tai matkakulut
• Haudanhoitokulut, mikäli siitä ei ole erikseen testamentissa mainittu
• Kuolinpesän omaisuuden myynnistä aiheutuneet kustannukset

Lesken omaisuus ja velat 

Perintöverotuksen kannalta olennaista on tietää, perittävän lesken varallisuustilanne. Tämä taas johtuu siitä, koska kuolinhetki merkitsee samalla avioliiton päättymistä. Avioliiton päättymisen jälkeen tulee selvittää osapuolten väliset aviovarallisuussuhteet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lesken ja perittävän omaisuudet listataan ja katsotaan, onko jompikumpi osapuoli tasinkomaksuvelvollinen. 

Perukirjan kannalta asia on merkittävää siksi, koska mikäli kuolinpesä joutuu maksamaan leskelle tasinkoa, pienentää se myös kuolinpesän omaisuuttaa ja siten myös verotettavan omaisuuden määrää. 

Tästä syystä, mikäli perittävä oli naimisissa kuolinhetkellä, tulee perukirjaan luetteloida myös lesken omaisuus samalla tavalla kuin perittävän. Näin verottaja pystyy tekemään laskennallisen osituksen perintöveropäätöstä tehdessään ja ottamaan mahdollisen tasingon huomioon jo perintöveropäätöstä annettaessa. 

Samoin lesken varojen lisäksi perukirjaan tulee myös ilmoittaa lesken velat.

Hyvänä pääsääntönä voidaan pitää sitä, että entisen puolison omaisuus on merkittävä perukirjaan, mikäli ositusta puolisoiden välillä ei ole tehty. 

Perunkirjoitustilaisuus

Kun edellä mainitut asiat on kerätty ja lähetty uskotuille miehillä perukirjaan kirjattavaksi, voidaan perunkirjoitustilaisuus järjestää.

Jos asiakirjat on kerätty asianmukaisella tavalla ja toimitettu hyvissä ajoin uskotuille miehille,  itse perunkirjoitustilaisuus ei ole kovinkaan monimutkainen ja pitkä tapahtuma. 

Yksinkertaisesti todettuna perunkirjoitustilaisuudessa asianosaiset voivat tarkistaa laaditun perukirjan sekä allekirjoittaa sen. Tilaisuuden voi järjestää sekä fyysisesti että etänä. 

Perukirjan toimittaminen verottajalle

 Perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen, toimitetaan perukirja Verohallinnolle. Nykyisin tämä tapahtuu sähköisesti Verohallinnon nettisivujen kautta. 

Mihin muualle perukirjaa tarvitaan?

Tarvitset perukirjaa monien kuolinpesän asioiden hoitamista varten. Näitä esimerkiksi ovat pankkiasioiden hoitaminen sekä pesän omaisuuden myyminen. 

Huomionarvoista on se, että mikäli perukirjan osakasluetteloa ei ole vahvistettu Digi- ja väestöntietovirastossa, tulee perukirjan liitteenä olla virkatodistukset/sukuselvitykset perittävästä. Mukana tulee myös olla niiden pesän osakkaiden elossaolotodistukset, jotka eivät kuulu kirkkoon.

Kirjoittanut:

17.5.2023

Oskari Runola, oikeusnotaari