Perunkirjoitus, perukirja ja perintövero
Perunkirjoitus on sellainen tilaisuus, jossa käydään läpi yhdessä pesän osakkaiden kanssa vainajan varat, velat, perilliset ja testamentin saajat. Perunkirjoitus pitää järjestää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.
Perukirja on asiakirja , joka laaditaan perunkirjoitustilaisuudessa.
Perintöverotus ja perukirja liittyvät läheisesti toisiinsa. Perintöverotus perustuu perukirjassa ilmoitettuihin tietoihin, jotka kerätään perunkirjoituksen yhteydessä. Perukirja toimii myös vainajan viimeisenä veroilmoituksena ja sen tiedot ovat perikunnan perintöverotuksen ja perinnönjaon perustana.
Perukirja toimii:
- veroilmoituksena, jonka perusteella perillisten perintöverotus tapahtuu
- omaisuusluettelona, jossa näkyvät vainajan sekä mahdollisen lesken varat ja velat
- osakasluettelona, koska perukirjaan merkitään kuolinpesän osakkaat ja leski.
Perukirjan voi tehdä itse tai sen voi ostaa palveluna asiantuntijalta. Perukirjan tekeminen vaatii huolellisuutta ja perehtymistä moniin asioihin. Siksi suosittelemme käyttämään asiantuntijoita perukirjaan tekemiseen.
Meidän kautta saat kaikki palvelut perunkirjoitukseen ja perintöverotukseen liittyen.
Perinnönjakosopimuksen laatiminen
Perinnönjako on mahdollista toimittaa joko sopimusjakona tai toimitusjakona. Sopimusjaossa kuolinpesän osakkaat ja muut perintöön oikeutetut sopivat perinnönjaosta keskenään. Tällöin heidän tulee tehdä jaosta perinnönjakosopimus eli perinnönjakokirja.
Perinnönjakosopimus on toisin sanoen kuolinpesän osakkaiden ja muiden oikeudenomistajien, kuten erityistestamentin saajien, keskinäinen sopimus siitä, miten perintö tullaan jakamaan.
Perinnönjakosopimuksella voidaan esimerkiksi sopia siitä, että joku kuolinpesän osakkaista saa tietyn omaisuuden tai sen arvon kokonaisuudessaan, kun taas muut kuolinpesän osakkaat saavat vastaavan summan rahana.
Perinnönjakosopimus on hyvä laatia huolellisesti ja yhdessä asiantuntijan kanssa, jotta kaikki kuolinpesän osakkaat ymmärtävät sopimuksen sisällön ja sen vaikutukset. Hyvin laaditulla sopimuksella voidaan välttää tulevia riitoja ja varmistaa, että perintö jakautuu pesän osakkaiden kesken oikeudenmukaisella ja halutulla tavalla.
Pääsääntöisesti pankit edellyttävät perinnönjakosopimuksen tekemistä ennen perittävän rahojen luovuttamista.
Testamentin laatiminen
Testamentti on asiakirja, jossa henkilö määrittelee haluamansa tavat omaisuutensa jakamiselle kuolemansa jälkeen. Testamentti voi sisältää määräyksiä muun muassa omaisuuden jakamisesta perillisille, lahjoituksista hyväntekeväisyyteen ja hautajaisjärjestelyistä.
Testamentin voi tehdä kuka tahansa täysi-ikäinen. 15–18-vuotias voi tehdä testamentin, jossa hän testamenttaa omalla työllään ansaitsemansa varat.
Testamentti on tärkeä väline, jolla varmistetaan oman tahtonsa toteutuminen ja perheen tulevaisuuden turvaaminen. Testamenteissa tulee noudattaa tarkkoja muotovaatimuksia, jotta ne ovat päteviä ja sitovia. Testamentin laatiminen kannattaa tehdä huolella ja ammattilaisen avustuksella.
Edunvalvontavaltakirjan laatiminen
Edunvalvontavaltakirja on tärkeä osa henkilön tulevaisuuden suunnittelua. Se mahdollistaa varautumisen tilanteeseen, jossa henkilö ei esimerkiksi sairauden tai terveydentilan heikentymisen vuoksi pysty itse hoitamaan omia taloudellisia ja muita asioitaan.
Edunvalvontavaltakirja tarjoaa joustavan ja yksityisluontoisen vaihtoehdon viranomaisten hoitamalle edunvalvonnalle. Edunvalvontavaltakirjalla voit itse valita edunvalvojasi ja valtuutetut voivat olla myös useita. Tämä perustuu valtuuttajan luottamukseen valtuutettuihin.
On suositeltavaa tehdä edunvalvontavaltakirja hyvissä ajoin, ja jotta sen sisältö vastaisi haluamaasi, suosittelemme sen teettämistä asiantuntijalla.
Avioehtosopimuksen laatiminen
Aviopuolisoilla tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla on toistensa omaisuuteen avio-oikeus, ellei sitä ole erikseen rajoitettu.
Avioehtosopimuksella voidaan muun muassa määritellä, että kumpikin pitää avioliittoa edeltäneen varallisuutensa. Avioehtosopimuksella voidaan myös esimerkiksi määrätä, että sinulla ei ole avio-oikeutta puolisosi perintöön. Avioehtosopimus voi olla myös täysin avio-oikeuden poissulkeva niin, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta mihinkään puolisonsa omaisuuteen.
Avioehtosopimus on sopimus, joka solmitaan aviopuolisoiden välillä ennen avioliiton solmimista tai sen aikana. Sopimuksella voidaan sopia avioliiton aikana hankitun omaisuuden jakamisesta ja huomioon otettavista seikoista mahdollisen avioeron varalle.
Avioehtosopimus on tärkeä asiakirja etenkin silloin, kun aviopuolisoilla on merkittäviä omaisuuseriä.
Avioehto tulee voimaan, kun se on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa.
Ositussopimuksen laatiminen
Ositussopimus on sopimus, jolla sovitaan avio- tai avoliiton päättymisen jälkeisestä omaisuuden jakamisesta. Ositussopimuksella voidaan jakaa yhteinen omaisuus tai yhteisten velkojen hoito.
Ositussopimuksessa sovitaan yksityiskohtaisesti, miten omaisuus jaetaan ja millä perusteilla jako tehdään. Osituksessa voidaan esimerkiksi sopia omaisuuden myynnistä ja jakamisesta saatavien varojen jakamisesta tai omaisuuden jakamisesta siten, että toinen osapuoli saa tietyn määrän omaisuutta ja toinen osapuoli korvauksen rahana.
Ositussopimus on tärkeä asiakirja, joka varmistaa omaisuuden jakamisen reilusti ja selkeästi. Sopimus tehdään yleensä avioeron tai avoliiton päättymisen yhteydessä, jotta vältetään mahdolliset riidat ja epäselvyydet omaisuuden jaosta.