YLEISTÄ:
Perinnönjako on perunkirjoituksen ohella olennaisimpia jäämistöoikeudellisia toimenpiteitä. Usein kuitenkin perunkirjoitus ja perinnönjako miellettään samaksi asiaksi. On muistettava, että perunkirjoitus on eri asia kuin perinnönjako. (Ks. perunkirjoitusprosessi) Perinnönjaossa on kyse perittävän omaisuuden jakamisesta perillisten kesken. Jaettavana oleva omaisuus on se omaisuus, joka on perukirjaan luetteloitu.
Samoin kuin perunkirjoitukseen, myös perinnönjakoon liittyy monia huomioon otettavia seikkoja, jotka tulee ottaa ennen pesän jakamista huomioon. Tässä tekstissä käsitellään yleisesti perinnönjakoon liittyvä asioita.
PERINNÖNJAON AJANKOHTA:
Toisin kuin perukirjan tekemiseen, ei perinnönjaon tekemiselle ole asetettu määräaikaa, jonka puitteissa jako tule suorittaa. Kuolinpesän voidaan kuitenkin jakaa aikaisintaan vasta perunkirjoituksen jälkeen. Kuolinpesän osakkaat voivat päättää olla jakamatta kuolinpesää tai jakaa sen vai osittain.
ENNEN PERINNÖNJAKOA:
Kuten edellä todettiin, ennen perinnönjakoa on huolehdittava siitä, että kaikki kuolinpesän velat on maksettu ja mahdollinen ositus on suoritettu.
Ennen perinnönjako on myös muistettava, että erityistestamentin vaatimukset on täytetty.
MITEN PERINTÖ JAETAAN:
Perintö voidaan toteuttaa kahdella tavalla. Tavanomaisin tapa jakaa pesä on perillisten tekemällä keskinäisellä sopimuksella. Perilliset voivat keskenään sopia siitä, miten vainajan omaisuus tullaan jakamaan heidän kesken.
Aina sopiminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Tällöin jaon toimittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Pesänjakajan ensisijainen tehtävä on saada perilliset sopimaan perinnönjaosta. Mikäli sopuun ei päästä, pesänjakaja suorittaa perinnönjaon siten, että jokainen perillinen saa osan kaikesta omaisuudesta.
On suositeltavaa, että perintö saadaan jaettua ilman pesänjakajaa.
Tavallisimmin perintö jaetaan siten, että ensin määritetään jokaisen perillisen jako-osuus. Mikäli siis samaan sukuhaaraan kuuluu neljä perillistä, jokaisen jako-osuus on ¼ jaettavasta omaisuudesta. Perilliset saatavat kuolinpesän varoista omaa jako-osuutta vastaavan osuuden.
On myös mahdollista, että testamentilla perittävä on määrännyt lain mukaisesta perintöosuuksista poikkeavat jako-osuudet. Tällöin jako suoritetaan testamentin mukaisin jako-osuuksin.
Kuolinpesän osakkaat päättävät siitä, miten kuolinpesän omaisuus lopulta jaetaan perillisten kesken, kunhan jokaiselle osakkaalle tulee omaa jako-osuutta vastaa osuus pesästä.
Huomioarvoista on se, että Verohallinto edellyttää nykyisin, että sekä osituksesta että perinnönjaosta tehdään jakokirja. Samoin pankit ja muut toimijat vaativat jakokirjoja. Ilman näitä omaisuutta ei suostuta siirtämään osakkaiden nimiin.
Jakokirjat saat helposti meiltä.
Jotta jako tulisi voimaan, edellyttää perinnönjakosopimus pesän osakkaiden allekirjoitukset. Tämän lisäksi sopimus tarvitsee myös kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset.
Mikäli taas pesä jaetaan toimitusjakona – pesänjakajan toimittamana – tulee jako voimaan pesänjakajan allekirjoittamana.
JOS KUOLINPESÄN OSAKAS ALAIKÄINEN TAI EDUNVALVONNASSA
Perinnönjako on luonteeltaan sellainen oikeustoimi, joka vaatii Digi- ja väestöntietoviraston luvan sen toimittamiseksi, mikäli kuolinpesän joku osakkaista on alaikäinen tai edunvalvonnan piirissä.
PERINNÖN SIIRTÄMINEN OMIIN NIMIINSÄ
Kun perinnönjakosopimus tai perinnönjakokirja on allekirjoitettu asianmukaisella tavalla, toimitetaan nämä ensin Verohallinnolle, joka päivittää tiedot Verohallinnon reksitereihin.
Perinnönjakosopimus tai perinnönjakokirja tulee myös muistaa toimittaa omaisuuden rekisteröinnistä vastaaville tahoille. Näitä tahoja voi olla muun muassa pankit, Maanmittauslaitos, Traficom tai yrityksen, jonka arvopapereita perinnönjaossa jaettiin.
KUOLINPESÄN LAKKAUTTAMINEN:
Kuten tekstin alussa tuotiin esille, perinnönjaon suorittamiselle ei ole asetettu määräaikaa. On siis mahdollista, että kuolinpesät jatkavat olemassaoloaan hyvin pitkään vielä perittävän kuoleman jälkeenkin.
Suurin osa kuolinpesistä on kuitenkin järkevä jakaa pian perittävän kuoleman jälkeen, sillä tällöin kuolinpesä lakkaa olemasta.
Tasan tarkkaan kuolinpesä lakkaa, kun pesän varat on jaettu, kopio perinnönjakokirjasta on toimitettu Verihallintoon ja verovuosi on päättynyt eikä kuolinpesällä ole ollut vuoden aikana tuloja ja varoja.