Kuolinpesän yhteishallinnosta
Lähtökohtana on se, että kuolinpesää ei tarvitse jakaa välittömästi perittävän kuoleman jälkeen. Oikeastaan lainsäädäntöön ei ole asetettu mitään tarkkaa aikaa perinnönjaon suorittamiselle. Lain mukaan kuolinpesä voidaan jättää toistaiseksi jakamatta.
Kuolinpesän jakamisen tarkoituksena on toteuttaa lainsäädännön osoittama perintöoikeudellinen omaisuuden siirto. Niinpä jos omaisuus päätettäisiin jakaa, siirtyvät perittävän omaisuus täysillä omistusoikeuksilla perijöille. Toisin sanoen kaikki normaalin omaisuuden omistajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät perinnönsaajille perinnönjaossa.
Jakamattoman kuolinpesän osakkaan asema ei kuitenkaan ole täysin vastuusta vapaa. On nimittäin huomioitava, että kuolinpesä on luonteeltaan pesän osakkaiden yhteisesti hallinnoiva henkilöyhteenliittymä. Tämä taas merkitsee ensinnäkin sitä, että vaikka kuolinpesä on nimellisesti vastuusta omaisuuden hoitamisen velvoitteista, vastaavat kuolinpesän osakkaat siitä, että nämä velvoitteet tulevat hoidetuksi.
Yhteishallintoon kuuluu sen lisäksi se, että päätökset tehdään yksimielisesti eli kaikkien osakkaiden tulee olla samaa mieltä pesässä suoritettavista toimenpiteistä. Tällöin kuolinpesän yhteishallinto saattaa vaikeuttaa kuolinpesän asioiden hoitamista.
Kuolinpesän yhteishallinto saattaa olla joissain tilanteissa niin haastava ja vaikea yhtälö, minkä vuoksi pesän jakaminen on itsestään jo kannattava toimenpide.
Välttääkö perintöveron, jos kuolinpesää ei jaeta?
Huomionarvoista on se, että vaikka kuolinpesää ei jakaisikaan, ei tällä väisty perintöveron maksamiselta. Perintövero on siis maksettava, vaikka perintöä ei jaeta. Tämä on yksi hyvä peruste sille, miksi kuolinpesä kannattaisi jakaa ennen perintöveropäätöksen vastaanottamista. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä syystä, että mikäli yksi hankala pesän osakas ei suostu perintövero-osuuksien maksamiseen kuolinpesän rahavaroista, ei veroja voida kuolinpesän tililtä tällöin maksaa. Tällöin voi syntyä tilanne, jossa perinnönsaaja joutuu maksamaan huomattavan perintövero-osuuden omista rahavaroistaan. Tällaisessa tilanteessa olisi toki suotavaa vaatia kuolinpesän jakamista, joka on tehtävä, mikäli yksikin pesän osakas sitä vaatii.
Pesän jakaminen on perintöveron maksamisen kannalta myös järkevä toimenpide.
Kuolinpesän lopettaminen
Tasan tarkkaan kuolinpesä lakkaa, kun pesän varat on jaettu, kopio perinnönjakokirjasta on toimitettu Verohallintoon ja verovuosi on päättynyt eikä kuolinpesällä ole ollut vuoden aikana tuloja ja varoja.
Jakaminen on myös tässä mielessä järkevä ratkaisu.
Jakaminen vai jakamatta jättäminen
Se, onko pesän jakaminen kannattavaa, riippuu monesta tekijästä. Yleinen syy, miksi kuolinpesiä ei haluta jakaa, on se, että halutaan jatkaa kuolinpesällä yritystoimintaa.
Toinen syy on se, että osakkaat eivät ole keksineet, miten omaisuus kannattaisi jakaa. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että kuolinpesä kannattaa jakaa mahdollisimman pian kuoleman jälkeen.
Jakamattomat kuolinpesät aiheuttavat vääjäämättä ongelmia, mikäli niiden jakamista lykätään tarpeettoman pitkälle. Pahimmassa tapauksessa yhden kuolinpesän osakkaana saattaa olla useita kymmeniä pesän osakkaita, mikä tekee pesän jakamisesta äärimäisen vaikeaa.
Päätös siitä, jaetaanko pesä vai ei, tulisi kuitenkin tehdä tapauskohtaisesti, kulloisenkin tapauksen yksityiskohdat huomioiden. Pesän jakamisesta kannattaa keskustella asiantuntijan kanssa ennen kuin tekee ratkaisevia päätöksiä asian suhteen.
Kirjoittanut:
30.11.2023
Oskari Runola, oikeusnotaari